Uuden oppija
Olen aina nauttinut uuden oppimisesta. En ole välttämättä aina ollut se välkyin tai määrätietoisin opiskelija, mutta motivaation osuessa kohdilleen, olen nauttinut täysin siemauksin uusien tietojen ja taitojen karttumisesta.
Yläasteella sekä lukiossa en ollut vielä löytänyt oppimisien iloa muutoin kuin harvoissa aineissa ja niissäkin ehkä muutamilla kursseilla. Keskiverto-oppilaan rooli ei ollut mairitteleva, enkä oikein löytänyt itselleni lukiossa selkeää määränpäätä jatko-opintojen suhteen. Pelkäsin epäonnistumista, joten katsoin parhaaksi olla juurikaan yrittämättä.
Lukion jälkeen suuntasin ammattikorkeakouluun sosiaalialan opintoihin, joista en vieläkään löytänyt sitä omaa juttuani tai juurikaan oppimisen iloa.
Nyt, kun korkeakouluopinnoista on kulunut 10 vuotta, voin todeta, että oppimisen ilo on löytynyt. Haaveissa on vielä jonain päivänä päästä kirjoittamaan gradua – aihe ja ala tosin vielä hakusessa. Onneksi tässä kohtaa elämää ei ole kiirettä, painetta tai pakkoa. Tästä syystä olenkin päätynyt tekemään mm. avoimen yliopiston kautta hyvin erilaisia opintoja ja nauttinut niistä kaikista.
- Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto
- Digitaalisen osaamisen perusteet
- Kemian perusteet
- Tietokoneen toiminnan perusteet
- Sosiaalipsykologiset silmälasit
- Sosiaaliset maailmat
- Johdatus yhteiskuntatilastotieteeseen
- Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen
- Ohjelmoinnin perusteet
- Johdatus oikeustieteeseen
Mitä seuraavaksi? Tämä onkin kysymys, jota pohdiskelen aina aika-ajoin. Tällä hetkellä tämän kurssin lisäksi opiskelen työn ohella oppisopimuksella tuotekehitystyön erikoisammattitutkintoa (palvelumuotoilu). Lisäksi olen hakenut maisteriohjelmaan kevään yhteishaussa. Olen kiinnostunut viestinnästä, nautin koodaamisesta ja tietoteknisten ongelmien ratkaisemisesta, ja haluan olla edistämässä työntekijöiden hyvinvointia. Toisaalta olen myös kiinnostunut kokeilemaan kaikkea ihan uutta – asioita, joista en ole alun perin ajatellut olevani kiinnostunut (kuten esimerkiksi kemian perusteet avoimessa yliopistossa). Siinä pääsee haastamaan itseään oikein toden teolla ja mahdollisesti löytämään itsestään uusia vahvuuksia.
Saana L.
Kirjoittaja on pian 34-vuotias kahden lapsen äiti. Koulutukseltaan sosionomi AMK. Ikuinen oppija ja opiskelija, ei vieläkään tiedä ”mikä musta tulee isona”.